Opiskelijakunnan jäseniksi voivat liittyä kaikki Mikkelin ammattikorkeakoulussa tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa opiskelevat opiskelijat.
Jäsenmaksun suuruuden määrää vuosittain edustajisto. Jäsenille tarjotaan opiskelijakorttia vastaan mm. opiskelijakunnan sekä SAMOKin hankkimia opiskelija-alennuksia.
Jäseneksi voit liittyä opiskelijakunnan toimistolla (Kasarmin kampus, C-rakennus, kolmas kerros). Otathan mukaasi kuitin jäsenmaksun maksamisesta. Mikäli sinulla ei satu olemaan kelpoista kuvaa (=passikuvan kaltainen kuva) itsestäsi, voimme ottaa myös toimistolla kuvan opiskelijakorttiin.
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema, valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. SAMOK huolehtii opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden yhteistyötahojen tietoon sekä järjestää opiskelijoille erilaisia palveluja, tiedotemateriaalia ja alennuksia.
SAMOKin muodostavat 26 ammattikorkeakoulukohtaista opiskelijakuntaa. Opiskelijakunnat valvovat opiskelijoiden etuja ammattikorkeakouluissa ja kaikilla ammattikorkeakoulupaikkakunnilla. Opiskelijakuntien edustajat esimerkiksi osallistuvat ammattikorkeakouluissa eri työryhmien ja lautakuntien toimintaan tuoden opiskelijamielipiteen esille.
SAMOK tekee edunvalvontatyötä erityisesti sosiaali- ja koulutuspoliittisissa asioissa, kansainvälisissä asioissa ja tutoroinnissa. SAMOK on mukana kehittämässä ammattikorkeakoulutusta ja vaikuttamassa yleisen opintososiaalisen järjestelmän kehittymiseen. SAMOKilla on käynnissä myös erilaisia projekteja. Tärkeä tavoite on myös ammattikorkeakouluopiskelijaidentiteetin luominen. SAMOK kouluttaa opiskelijakuntien edustajia kaikilla sektoreillaan ja vuoden aikana pidetään useita tapaamisia, seminaareja ja koulutuspäiviä. SAMOK myös julkaisee viikkotiedotetta sekä erilaisia oppaita opiskelijoille.
Yhteistyökumppaneina ovat valtionhallinto (eri ministeriöt, eduskunta ja virastot), Opetushallitus, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA, ammattiyhdistysjärjestöt ja poliittiset opiskelijajärjestöt. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden opiskelijaliittojen kanssa. Koko Eurooppaa koskeviin opiskelijoiden asioihin SAMOK vaikuttaa European Students’ Unions eli ESU:n ja Nordiskt Ordförandemöte NOM:n kautta.
Ammattikorkeakoulujen toimintaa säätelevät mm. ammattikorkeakoululaki, erilaiset asetukset sekä ammattikorkeakoulukohtaiset säännöt ja toimintaohjeet.
Ongelmatapauksissa apua löytyy mm. ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan oppaista sekä kotisivuilta. Neuvoja ja ohjausta saat esimerkiksi kuraattorilta, opinto-ohjaajalta, opintotukilautakunnalta, tuutoreilta ja opintotoimistosta. Lisätietoa saat myös opiskelijakunnan koulutus- ja sosiaalipoliittisilta vastaavilta:
kopo(a)mamok.fi ja sopo(a)mamok.fi.
Jokaisen opiskelijan on opinto-oikeutensa säilyttääkseen ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi kullekin lukukaudelle. Läsnäoloilmoittautuminen tehdään ASIO – opiskelijahallinnon itsepalvelutoiminnoissa. Päivitä ilmoittautumisen yhteydessä yhteystietosi. Ilmoittautuminen on tehtävä sekä syys- että kevätlukukaudelle. Ilmoittautumiskäytännöissä sinua neuvoo mm. opintotoimisto. Muista päivittää yhteystietosi myös opiskelijakunnalle sekä Mikki-kirjastopalveluun.
Opiskelija, joka ei ole määräaikana ilmoittautunut, menettää opiskeluoikeutensa. Hyväksytyn syyn perusteella tehtävällä poissaoloilmoituksella opiskelija voi siirtää opinto-oikeuttaan ja opintotukiaikaansa myöhemmäksi. Poissaolevaksi voi ilmoittautua lukukausi tai lukuvuosi kerrallaan enintään kahdeksi vuodeksi menettämättä opiskeluoikeuttaan. Poissaolevaksi kirjautunut opiskelija ei kuluta opintoaikaansa, mutta ei myöskään voi suorittaa poissaoloaikanaan opintoja.
Tarkemmin opintoihin liittyvistä asioista määrätään Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Kattavaa tietoa ammattikorkeakoulun käytännöistä löydät opiskelijoiden verkkopalvelusta osoitteessa: student.mikkeliamk.fi
Asetus on tullut voimaan 1.8.2001. Asetuksen 3 §:ssä säädetään oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävistä maksuista.
Ensimmäisen momentin mukaan ammattikorkeakoulu voi periä maksun todellisten hankinta- tai tuotantokustannusten mukaisesti sellaisista oppimateriaaleista, työvälineistä, laitteista, materiaaleista tai muista tarvikkeista, jotka ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä, ja jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle. Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko ottaa itselleen näitä materiaaleja, laitteita tai muita tarvikkeita, jos hän ei halua, jolloin maksuja ei voida periä. Jos opiskelija hankkii tällaiset oppimateriaalit ja tarvikkeet muualta, häneltä ei voida periä tässä momentissa tarkoitettuja maksuja.
Asetuksen mukaan 1 momentissa tarkoitettuina oppimateriaaleina ei pidetä maksuttomaan opetukseen kuuluvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä, koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuussäännöksissä edellytettyjä varusteita, opetuksessa käytettäviä koululle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita eikä muita vastaavia opetusvälineitä.
Esimerkiksi opintoihin kuuluvalla valokuvauskurssilla ei voida periä käyttömaksua pimiön käytöstä eikä grafiikkakurssilla voida periä maksua prässin käytöstä. Samalla tavalla kaikki esimerkiksi laboratoriotyöskentelyyn tai ruoanvalmistukseen liittyvät tarvikkeet kuuluvat maksuttomaan opetukseen.
Esimerkki veloitusoikeudesta:jos opiskelija haluaa pitää itsellään tekemänsä huonekalun, ammattikorkeakoulu voi periä opiskelijalta huonekalusta maksun sen todellisten tuotantokustannusten mukaisesti, mikäli opiskelija on saanut materiaalin koulultaan. Ammattikorkeakoulu voi myös periä maksuja opiskelun tueksi tarjottavista oppimateriaaleista kuten erilaisista kopioista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön. Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse tätä materiaalia hankkia tai hän voi hankkia sen halutessaan muualta.
Tekijänoikeuden ja materiaalimaksujen suhde on hieman monimutkainen. Materiaalimaksuista annetun asutuksen ja tekijänoikeuslain yhteensovittaminen ja soveltaminen ei ole helppoa. Opinnäyte- tai harjoitustyötä suunniteltaessa kannattaa ottaa selvää ja sopia syntyvistä materiaali- ym. kuluista ennen työn aloittamista, jotta ei tule epämiellyttäviä yllätyksiä tai hankalasti ratkaistavia riitoja.
AMMATILLINEN JÄRJESTÄYTYMINEN
Suomessa on kolme palkansaajakeskusjärjestöä: Akava, STTK ja SAK. Keskusjärjestöt muodostuvat eri ammattiliitoista. Myös työnantajat ovat yleensä järjestäytyneitä oman alansa työnantajaliittoon. Nämä puolestaan kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita on yksityisellä sektorilla kaksi ja lisäksi valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla omansa.
Suomessa järjestäytymisaste on teollisuusmaiden korkeimpia. 80 prosenttia palkansaajista kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Useimmiten ammattiliittoihin järjestäydytään ammattikuntakohtaisesti tai työtehtävän perusteella. Suurin osa ammattiliitoista ottaa opiskelijajäseniä.
Palkansaajakeskusjärjestöt tai niiden neuvottelujärjestöt osallistuvat toimialoilla noudatettavien työehtosopimusten tekemiseen sekä muuhun yhteiskunnalliseen, työmarkkinoita koskevaan vaikuttamiseen.
Ammattiliitot ja niiden opiskelijajärjestöt huolehtivat jäsentensä ammatillisesta ja työelämään liittyvästä edunvalvonnasta ja palveluista. Lähes kaikki ammattiliitot tarjoavat mahdollisuuden kartuttaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassaan, lakimiehen palveluita, erilaisia ammatillisia tapahtumia, etuisuuksia sekä ammattijulkaisuja.
Lisätietoja ammattiliitoista ja työelämään liittyvistä seikoista sekä ammattijärjestöjen yhteystietoja löytyy keskusjärjestöjen sivujen kautta:
